G. Kock © 2018–25

Eri alojen
ENSIMMÄINEN YRITYS
Suomessa

Linkki: Suomen vanhimmat yritykset

Tehdasmainen (teollinen) valmistus, tai laajamittainen liiketoiminta, ei käsityöläispajoja tms.
Toiminnan käynnistämisvuosi, ei yrityksen perustaminen sekä yhtiön nykyinen tai viimeinen nimi mainitaan. Tarvittaessa myös alan toisena aloittanut yritys.
Toimialaluokitus on virallinen TOL 1988, eli sama kuin osakekirjakatalogissa.

A. Maatalous
Puutarhayhtiö: 1873 M. G. Stenius.
Turkistarha: 1916 Käkisalmen Kettula.
Sillinkalastus (Islannin vesillä): 1929 Elfvingin Kalastuslaivue. 1931 Loviisan Kalastus. Yhdistettyinä. 1949 Rymättylän Silli.


C. Malmien kaivu
Rautakaivos: n. 1540 Lohjan Ojamo.
Suurkaivos: 1928 Outokumpu.
Kullanhuuhdonta: 1869 Ivalojoki.
Nikkelikaivos: 1940 Petsamon Nikkeli.
Kalkkikivikaivos: 1898 Partek.
Polttoturvetehdas (ei turvepehku-): 1861 Pitkäranta.


D 11. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus
Osuusteurastamo: 1908 Punkalaitumen Teurastus-osk.
Luujauhomylly (lannoite): 1826 Halliste.
Makkaratehdas: 1862 Carl Knief.
Pakastetehdas: 1944 Paulig.
Margariinitehdas: 1909 Tmi Johannes Mortensen. 1910 alussa S. W. Paasivaara. (Raaka-aineina oli lähinnä ulkomaalaisia rasvoja.) Mortensenin pitkän vastinekirjoituksen [Hbl 3.4.1910 s. 12] mukaan hän oli aloittanut Palmerine-"kasvisvoin" valmistuksen Helsingissä lokakuussa 1909. Tmi muuttui 1913 Oy:ksi. 1914 Palmerinea ei enää lehdissä mainosteta.
Pellavaöljytehdas: 1820 Georg Haggren, Tampere. 1911 Suur-Merijoen Öljymylly (silloin ainoa).
Kasviöljytehdas (ravinnoksi): 1950 Ravintoöljyn edeltäjä
Ostomeijeri (maito)
– oy: 1886 Jämsän Jokivarren Meijeri.
– osk: 1902 Pielisjärven Osuusmeijeri.
Jäätelötehdas: 1934 Turun Meijeri (Valiolainen).
Höyrymylly: 1849 Vaasan Höyrymylly.
Leipätehdas: 1877 per. Brondin työllisti 1898 56 ja 1891 per. Helsingfors Ångbageri 43. 1904 Vaasan Höyryleipomo (näkkileipää).
Keksitehdas: 1911 Suomalais-Englantilainen Biscuittehdas. 1919 Turun Keksitehdas.
Juurikasraakasokeritehdas: 1899 Alfa. 1920 Salon Sokeritehdas. Voipaala 1838 jäi kokeiluksi.
Sokeritehdas (raakasokerin puhdistamo): 1758 Turun Sokeritehdas. 1784 Porvoo. 1806 Helsinki (Töölöön 1823).
Makeistehdas: 1890 Helsingfors Nya Karamellfabrik. 1894 Karl Fazer (sukupuu).
Kahvinpaahtimo: 1904 useita (tullinkorotuksen vuoksi), mm. Paulig.
Viinanpolttimo: 1866 useita (kotipoltto kiellettiin).
Panimo (teollinen): 1756 Suuri Panimo Yhtiö, Helsinki.
Kivennäisvesipullottamo: 1831 von Bonsdorff & Hartwall.
Tupakkatehdas: 1722 Abraham Falander, Vaasa. 1731 Turku.

kehräämöä

D 12. Tekstiilien valmistus
Villakangastehdas (kuva ↑): 1739 (vars. 1844) Littois Klädes Fabriks. 1797 Tamfelt, Jokioinen. 1839 Antskog.
Puuvillakangastehdas: 1828 (kehräämö, 1839 kutomo) Finlayson.
Pellavatehdas: 1859 Tampella.
Trikootehdas (sukkia, alusvaatteita): 1745 J. F. Lütke (Turku, pieni tehdas). 1844 Finlayson. 1851 W. J. af Forselles, Turku.
Kalaverkkotehdas: 1892 Tvinn- och Nätfabriken i Vasa.
Konehuopatehdas: 1882 Tamfelt.


D 13. Vaatteiden, nahkatuotteiden ja jalkineiden valmistus (teollinen)
Lakkitehdas: 1891 A. Fredrikson.
Nahkatehdas (teoll.): N. 1870 Weljekset Åström.
Jalkinetehdas (teoll.): 1876 Uleåborgs Mekaniska Skofabrik (Åström). 1898 Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas, Korkeakoski.


D 14. Puutavaran ja puutuotteiden valmistus
Vesisaha: 1533 (varhaisin tieto) Erik Fleming, Halikko.
Höyrysaha: 1860 J. G. Bergbom ym., Kestilä. Sandviken ja Stockholmen samana vuonna.
Suursaha: 1871 Ahlqvist & Hackman, Kotka. 1872 W. Gutzeit, Kotka.
Vaneritehdas: 1912 Wilh. Schaumans Fanerfabrik, Jyväskylä.
Lastulevytehdas: 1956 Viiala Oy.
Kuitulevytehdas (fibreboard, myös kovalevyä (hardboard)): 1931 Insulite Co of Finland.
Lankarullatehdas: 1873 Kaukas Fabrik. Myöh. 1873 Sysmä Trådrullefabrik.
Korkkitehdas: 1871 Wicander & Larson.


D 15. Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus  Luettelo vuoteen 1912.
Puuhiomo: 1859 Achates Thuneberg, Kinterinkoski. 1865 Nokia, Tampere.
Selluloosatehdas: 1880 Walkiakoski Ab (vanha). 1885 Nokia.
Sulfiittispriitehdas: 1920 Tornator, Tainionkoski.
Lumppupaperitehdas (käsin): 1667 Johannes Gezelius vpi, Thomasböle Pohja. Ks. myös Juvankoski alhaalla.
Paperikone: 1842 J. C. Frenckell.
Pehmopaperitehdas: 1961 G. A. Serlachius, Mänttä.
Kartonkitehdas: 1897 Tampella, Inkeroinen. (Aikaisemmin Suomessa oli tehty vain arkkipahvia, käsin.)
Aaltopahvitehdas: 1911 Tako.
Tapettipaperitehdas: 1849 C. W. I. Sundman, Helsinki.


D 16. Kustantaminen ja painaminen
Kirjapaino: 1642 Peter Wald (Turun Akatemia), myöh. omistaja J. C. Frenckell.
Kivipaino: 1834 FT Fredrik Tengström (1799–1871), Helsinki (Ladaun talo). Aikaisemmin?


D 17. Huonekalujen valmistus
Huonekalutehdas (koneellinen): 1876 N. Bomans Ångsnickeri. 1881 Helsingfors Sandviks.
Rautasänkytehdas: 1891 Suomen Rautasänkytehdas (Emil Rehnberg).


D 18. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus
Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat (etupäässä lannoitteeksi): Havi Viipurissa oli 1850–n.1870 valmistanut rikkihappoa omiin tarpeisiinsa. 1878 Suomen Tulikivihappo- ja Superfosfatitehdas. 1922 Kemira.
Teollisuuskaasutehdas: 1913 Woikoski. Myöh. 1913 A. A. Nymanin Konepaja, Malmi. 1919 AGA.
Hiilidioksiditehdas: 1898 Finska Kolsyreindustri.
Muoviainetehdas: 1971 Pekema.
Tekokuitutehdas (viskoosi/raion): 1938 Kuitu Oy. 1943 Säteri.
Öljymaalitehdas: 1877 Suomen Väri- ja Vernissatehdas.
Painoväritehdas: 1909 Suomen Painoväritehdas.
Lääketehdas: 1899 Alb. Koponen, Nurmijärvi. 1911 Medica.
Saippuatehdas: 1833 Havi.
Suomalainen Kemiallinen Oy, Palokki.
Teknokemiallinen tehdas (muutakin kuin saippuaa): 1863 Reinhold Alexander Holstius, Helsinki. (Wolfgang Eichinger osti 1876.) Vanhempia?
Dynamiittitehdas: 1894 Forcit.
Tärpättitehdas (moderni valmistus): 1912

D 19. Öljy- ja kivihiilituotteiden jalostus
Öljynjalostamo: 1957 Neste, Naantali.
Voiteluöljytehdas: 1909 Öljytehdas E. Grönblom.
Kattohuopatehdas: 1876 Åbo Asfaltfiltfabrik. 1877 Tammerfors Takfiltfabriks. 1878 Helsingfors Asfalt Takfiltfabrik.


D 21. Kumi- ja muovituotteiden valmistus
Kumituotetehdas: n. 1892 Lampén & Weissmann, Hämeenlinna. 1898 Suomen Kumitehdas.
Rengastehdas (autojen ulkorenkaat): 1932 Suomen Kumitehdas.
Hihnatehdas: 1919 Tammer Tehtaat.
Muovituotetehdas: 1921 Sarvis.

sementtiuuni

D 22. Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus
Lasitehdas (esineitä): 1681 Uusikaupunki. 1748 Someron Åvik.
Ikkunalasitehdas: 1861 Apollon Alfthan, Kalliokoski.
Posliinitehdas (vars. tehdas): 1874 Arabia.
Saniteettiposliinitehdas: Viimristään 1876 Arabia.
Teknisen posliinin tehdas: 1912 Suomen Sähköteknillinen Posliinitehdas. 1918 Teknillinen Porsliinitehdas, Turku.
Sementtitehdas (kuva ↑): 1869 J. H. Brummer & Co:n Savio Bruk. 1914 Partek. 1918 Lohja.
Sementtivalimo: 1886 Helsingfors Cementgjuteri (edeltäjä Kiseleff & Heikel).
Kalkkihiekkatiilitehdas: 1903 Patent Sandsten.
Asbestitehdas: 1922 Suomen Mineraali.
Kevytsoratehdas: 1951 Leca (Renlundin tytäryhtiö), Kuusankoski.
Pysyvä kivityömaa: 1886 Granit. (Vanhempi on louhos Pyterlahdessa.)
Vuolukivitehdas: 1899 Finska Täljstens.


D 23. Metallien valmistus
Rautatehdas: 1616 Svartå Bruk (+ ehkä 1561–62), tai Suitia 1530-luku.
Martiniuuni: 1879 tai 1880 Taalintehdas.
Sähkömasuuni (käytti romurautaa): 1916 Ovako.
Putlauslaitos: 1853 Högfors.
Valssilaitos (tankoja): 1853 Högfors (1834-lupaa ei toteutettu).
Valssilaitos (levyjä): 1967 Rautaruukki.
Valimo: 1826 Fiskars. 1836 Högfors.
Valurautaputkitehdas: n. 1890 Oravi-Haapakoski Bruk, Haapakoski.


D 24. Metallituotteiden valmistus
Siltojenrakennusyhtiö: 1890 Kone- ja Siltarakennus.
Maataloustyövälinetehdas: ennen 1850 Fiskars.
Sahanterätehdas (teollinen): 1877 Åminnefors.
Viilatehdas: 1875 J. W. Nessler, Uusikaarlepyy. 1883 W. Vahlberg, Vantaa. 1898 Tammerfors Jern- & Stålförädling (jatkui 1901 Viialassa).
Putkilotehdas: 1921 Hermetic. 1952 Printal.
Metalliverkkotehdas: 1931 Viira. Myöh. 1931 Oy Metallikutomo.
Naulatehdas (teollinen, ei taottuja): 1864 Pori, Sofiegarten. Vanhempia?
Alumiinituotetehdas: 1924 Alumiinitehdas (Alu, Hackman Alu; edeltäjä Lohmann & Brand).
Emalointitehdas: 1898 Tammerfors Jern- & Stålförädling.
Kassakaappitehdas: 1891 G. R. Grundström (Kaipio).
Käsityökalutehdas: 1870-luvun alku Fiskars. 1800-luvun loppu Billnäs.
Kettinkitehdas: 1870-luku .


D 25. Koneiden ja laitteiden valmistus
Konepaja: 1837 Fiskars. 1842 Högfors.
Höyrykoneen (kiinteä) valmistus: 1838 Fiskars. 1850 Crichton.
Lokomobiilin valmistus: 1890 K. F. Jakobssonin Konepaja, Pori. [Mercator 17/1907 s. 490.]
Polttomoottoritehdas: 1895 John Stenberg.
Hissitehdas: 1918 Kone.
Asetehdas: 1923 Sako.
Vaakatehdas: N. 1890 Lindelöfin Konepaja (seuraaja Ilmarinen). ... 1914 Raute.
Traktoritehdas: 1919 Turun Rautateollisuus ("Kullervo"). 1951 Valtra.
Metsätyökonetehdas: Valmet Tourula.
Paperikonetehdas: 1902 Viipurin Konepaja (Leppäkoskeen).


D 26. Sähköteknisten tuotteiden ja instrumenttien valmistus
Puhelinkonetehdas: 1883 Dan. Joh. Wadéns Elektriska Affär (vuodesta 1918 L. M. Ericsson Suomessa; myöh. muitakin kokoonpanotehtaita).
Matkapuhelintehdas (1. NMT-puhelin): 1982 Mobira.
Radiovastaanotintehdas (teoll.): 1924 Radiotehdas Oy. Myöh. 1924 Fenno-Radio. 1925 Viljo Ruusuvaara. ... 1927 Asa Radio.
Televisiovastaanotintehdas: 1956 Asa Radio.
Sähkömoottoritehdas: 1887 Paul Wahl & Co. 1889 Strömberg.
Valkean linjan kotitalouskonetehdas: 1937 Strömberg (liesi). 1952 Upo (jääkaappi). 1953 Upo (pyykinpesukone).
Kaapelitehdas: 1913 Suomen Kaapelitehdas.
Akkutehdas: 1929 Volta. 1930 Akkumulaattori-Teollisuus (Varta).
Hehkulampputehdas: 1921 Airam.


D 27. Kulkuneuvojen valmistus
Suurtelakka: 1741 Crichton (Åbo Gamla Skeppsvarv).
Veneveistämö (teollinen): 1885 Blekholmens Varv. 1889 Turun Veneveistämö.
Veturitehdas: 1874 VR konepaja, Helsinki. 1900 Tampella.
Autotehdas: 1932 Sisu.
Linja-autokoritehdas: 1923 Oy Autokoritehdas (>Sisu).
Lentokonetehdas: 1921 Valmet.
Lentokonemoottoritehdas: 1930 Tampella.
Polkupyörätehdas (valmistusta): 1899 alussa Rauman Polkupyörätehdas Groundstroem & Görner (K. E. Merilä osti 1930-luvulla).
Mopeditehdas: 1954 Helkama. 1955 Pyrkijä. 1956 Tunturipyörä. 1958 Solifer.


D 29. Muu valmistus
Pianotehdas: 1901 Hellas.
Urkutehdas: 1843 Kangasalan Urkutehdas.
Urheiluvälintehdas (muutakin kuin suksia): 1916 Karhu-Titan.
Tulitikkutehdas: 1851 Porin Tulitikkutehdas.
Kynttilätehdas: 1829 Havi.
Harja- ja sivellintehdas: 8.1881 Edv. Åström, Turku. 10.1881 C. E. Lindgren, Helsinki.


E. Energia- ja vesihuolto
Vesivoimalaitos: 1891 Tampereen kaupungin sähkölaitos. ... 1929 Imatra. Toisena, 1898, pietarilainen yhtiö Ladoga Bergverks (Pitkärannan ruukki), Uuksun koski. Lisäksi se oli ensimmäinen kerta, kun sähkö käytettiin tehtaan voimanlähteenä.
Ydinvoimala: 1977 Fortum, Loviisa.
Kunnallinen sähkölaitos: 1888 Tampere. (1882 Finlayson tehtaansa valaistukseen.)
Voimansiirtolinja: 1920 Etelä-Suomen Voima.
Kaasulaitos: 14.11.1860 Gaslysnings i Helsingfors. 15.11.1860 Bandholtz & Co, Viipuri.
Vesilaitos: 1876 Helsingin kaupunki.


F. Rakentaminen
Vesijohtoliike: 1876 Huber.

myymälä

G. Kauppa (tukku ja vähittäis)
Keskustukkuliike: 1905 SOK.
Tukkukauppa-oy: 1893 Agros.
Kauppiaitten omistama tukkuliike: 1906 Maakauppiaitten (> Kesko).
Kotiteollisuuskauppa, oy: 1867 Slöjd-ab i Tavastehus. Nälkävuotena 1867 perustettiin tukimielessä useita tällaisia yhtiöitä. 1910 tuli ensimmäinen uusi oy-muotoinen: Keski-Suomen Kotiteosaitta, ja 1912 Hemflit ja Pirtti.
Öljytuotekauppa: 1907 Petroleumimport Gardberg. Jo 1870-luvulla tuotiin petrolia, ensin valaistustarkoitukseen. Tuonti kasvoi maa- ja venemoottoreita varten niin, että 1880- ja 1890-luvuilla tukkukauppiaat rakensivat öljysäiliöitä mm. Helsinkiin, Turkuun, Viipuriin ja Vaasaan. 1907 Gardberg perusti yrityksen joka keskittyi yksinomaan petroliin.
Maatalouskonekauppa: 1868 Victor Forselius.
Vars. lääketukkukauppa: 1895 Tamro. Myöh. 1895 Aurum.
Tavaratalo: 1880 Stockmann (nykyinen talo 1930).
Postimyyntiliike: 1897 tmi Eino Louhivuori, Vaasa. ... 1938 Tavara. ... 1952 Anttila.
Osuuskauppa
– oy-muotoinen osk: 1879? Wiipurin Työläisten Ravintoaineitten Kauppa;
– 1897 Jurvan Kirkonkylän;
– osk-lain (1901) mukainen: 1902 Nopankylän Osuuskauppa.
Apteekki: 1689 Turun Ensimmäinen. Myöh. 1689 Viipuri.
Autokauppa: 1905 Nikolajeff.
Bensiininjakeluasemaketju: 1921 Esso.


I 51. Rautatieliikenne
Rautatie: 1862 VR, Helsinki–Hämeenlinna.


I 52. Tieliikenne
Raitiotie: 1890 Spårvägs i Åbo. 1891 Helsingin Raitiotie ja Omnibus.
Linja-autoyritys: 1906 Johan Lambert Stenroos, Turku. Stenroosin 1905 suunnittelema Turku–Uusikaupunki -linja ei koskaan toteutunut [Ruusuvuori s. 25].


I 53. Vesiliikenne
Sisämaanliikenne: N. 1860 vesistöjen höyrylaivaliikenne alkoi.
Höyrylaiva: 1833 Ilmarinen (N. L. Arppen siipiratashinaaja Saimaalla).
Moottorilaiva (meriliikenten): 1925 Margareta (tankkeri, Nobel Standard Suomessa).
Oy-höyrylaivavarustamo: 1835 Ångfartygs-Bolaget i Åbo (vanha).
Kanava (merkittävä): 1856 Saimaan kanava.


I 54. Ilmaliikenne
Lentoyhtiö: 1924 Finnair.


I 56. Liikennettä palveleva toiminta
Linja-autoasemayhtiö: 1933 Matkahuolto.
Matkatoimisto: 1897 (1923) Suomen Matkatoimisto. 1935 Kaleva.


J. Tietoliikenne
Postilaitos: 1638 Posti Group.
Puhelinyhtiö: 3.1882 Turun Kaupungin Puhelinlaitos. 6.1882 HPY.
Lennätinlaitos: 1855 valtion lennätinlaitos.


K. Rahoitus- ja vakuutustoiminta
Pankki: 1805 Åbo Diskontoverk (lak. 1809). 1812 Suomen Pankki (palveli myös yksityishenkilöitä ja yrityksiä).
Liikepankki: 1862 Suomen Yhdys-Pankki.
Säästöpankki: 1823 Turun Säästöpankki.
Osuuspankki: 1903 Andelskassan i Malax. (?)
Kiinnitysluottopankki: 1862 Suomen Hypoteekkiyhdistys.
Kehitysluottolaitos (erityisluottolaitos): 1956 Teollistamisrahasto. 1971 Kehitysaluerahasto.
Sijoitusrahastoyhtiö: 16.10.1987 Säästöpankkien Rahasto Oy (Sijoitusrahasto-SP).
Arvopaperipörssi: 1862 Helsingin Pörssiyhdistys.
Panttilainaamo: 1869 Turun Kaupungin Panttilaitos.
Eläkevakuutuslaitos: 1937 Kela. 1962 työeläkeyhtiöt.
Henkivakuutusyhtiö: 1874 Kaleva.
Vahinkovakuutusyhtiö: 1816 Suomen Palovakuutus-Konttori (seuraaja 1833 Suomen Yleinen Paloapuyhdistys, josta tuli Tarmo).


L. Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokrauspalvelu
Asunto-osakeyhtiö (jossa asukkaat omistajana): 1877 Työväen Rakennus, Turku (Itäinen Pitkäkatu 59, 18 as., lak. 1885).
Ensimmäinen moderni asuntoyhtiö näyttää olevan Työväen Oy Taimi, Hietalahdenkatu 9/Ruoholahdenkatu 18, per. 1887. Asunto-oy toimii.


M. Tekninen ym. palvelu liike-elämälle
Tietojenkäsittelypalvelu: 1965 VTTK. 1966 Tietosavo (nykyinen Enfo).
Liikkeenjohtokonsultti: 1942 Rastor.
Mainostoimisto: 1924 Reklaamitoimisto Oy (US, vars.). 1926 Erva-Latvala. Lyhytikäinen, 1909 per. Suomen Taiteellinen Reklaamitoimisto näyttää hoitaneen lähinnä kuvitus- ja layout-tehtäviä.


O. Koulutus
Yksityinen oppikouluyhtiö: 1873 Skolaktiebolaget i Fredrikshamn. Privata Fruntimmersskolan i Lovisa per. 1863 sanotaan olleen oy:n omistama.


P. Terveys- ja sosiaalipalvelu
Yksityinen sairaala-oy: 1897 (oy 1905) Eira Sjukhus (Läkarenes Sjukhus). 1. yksit. sairaala: 1834 Enskilda feberlasarettet, Turku.


R. Virkistys- ja kulttuuripalvelu
Elokuvatuottamo (vars.): 1919 Suomi-Filmi.
Elokuvateatteriyhtiö: 1904 Atelier Apollo (teatteri Världen Rundt, Helsinki).
Radioyritys (säänn.): 1923 Tampereen Radioyhdistys.
TV-yritys: 1956 Tesvisio.
Teatteritaloyhtiö: 1825 Helsingfors Theaterhus Bolag (vanha).
Ravirata: 1884 Helsingfors Trafsportklubb, Oulunkylä. Ensimmäinen löytynyt ravirataosakeyhtiö on Köklaks Trafbana, per. 1912.
Golfyhtiö: 1984 Golfsarfvik.

Kaikki osakeyhtiöt vuoteen 1912.

www.porssitieto.fi/yhtiot/suomen-ensimmaiset.html

Juvankosken paperitehdas, Uskela