Högforsin Tehdas Osakeyhtiö - Högfors Bruk Aktiebolag

Per. 1894, lak. 1940. Nimi vuoteen 1918 Aktiebolaget Högfors Bruk och Wattola Träsliperi. 17.5.1820 oli myönnetty erioikeudet sulatolle [Kta]. 1.5.1875 oli per. Högfors Bruks Ab (vanha), mutta 1885 Wolter Ramsay osti tehtaan yhtiöltä [Kta].

1894 Ramsay siirsi tehtaansa otsikon yhtiölle Ab HBWT:lle, joka samana vuonna osti myös Wattola Träsliperi Ab:n omistaman puuhiomon (per. 1893, lopetettu 1922) Nahkijoessa. 1896 alkoi lämmityslaitteiden valmistus ja 1912 Högfors valmisti lämminvesi- ja höyrypannuja, radiaattoreita, valurautaisia lämmityspattereita, putkia ja venttiilejä sekä kauppa- ja rakennusvalutavaraa 500 työmiehen voimin [Kta].

Kuva 2 3. Kuva konepajasta sekä alhaalla ↓, sisäkuva. Ilmoitus 2. Högfors omisti laajoja maa- ja metsäalueita. Tytäryhtiö: Oy Hyvinkää–Pyhäjärvi Järnvägs Ab. 1933 ostettiin Salon Valimo Oy.

Pörssilista 24.8.1915–24.4.1933. 1917 ja 1918 osaketta ei noteerattu. Vuosina 1920–24 Högfors kuului pörssin tärkeimpiin teollisuusosakkeisiin. Sen jälkeen vaihto oli vaatimatonta. Poistettu listalta yhtiön pyynnöstä, koska osake-enemmistö oli siirtynyt toisen yhtiön haltuun. Osakevaihdossa tarjottiin vähemmistölle 6 Högforsia vastaan 1 Kymin osakkeen.
Högforsin Tehdas

1911 uusi op. 1000 os. à 1000 mk. 1918 R 1:1 sekä splittaus, osakkeita nyt 20.000 à 100 mk. 1918 R 1:3, op. 6 Mmk. 1920 R 2:1, op. 9 Mmk. 1926 R 3:1, op. 12 Mmk. 1928 na. korotettu 100 mk:sta 200 mk:aan, op. 24 Mmk 120.000 os. à 200 mk.

Syksyllä 1916 Ramsayt myivät 69 % Edvard ja Axel Björkenheimille sekä Victor Hovingille, jotka kuitenkin samana vuonna myivät osakkeet Hjalmar Linderin Lojo-Nääs Ab:lle [Hoving Kymi]. 1918 kaikki vähemmistöosakkeet lunastettiin [Hoving 1946 s. 222]. 11.1918 Leopold Lerchellä oli henkilökohtaisesti 100 % ennen splittausta, sen jälkeen hän omisti suoraan 9 %, Hugo Hinnerichsenin (1875–1952) omistaessa silloin 12,5 %.

1924 Hinnerichsen 18 %, Fredrik G. Björnberg 13 % ja A. Parviainen & Co Oy 12,5 %. 1927 Lerche itse 4,8 %. 1930 Suomen Finanssi-oy (Lerchen kp.) 27 %, Hinnerichsen 23 %, Lerchen anoppi Olga Parviainen 6 % ja Brita Maria Renlunds Minne 4 %. 1933 Ab Werla Träsliperi & Pappfabrik (Kymmene Ab) 98 %. Kymiyhtiö maksoi osakkeista 225 mk/os. 1938 Kymmene Ab 100 %.

Yhtiökokous 8.7.1940 päätti fuusioida yhtiön sen emoyhtiöön, Kymin Oy:hyn, per 1.1.1940. 1985 Suomivalimo (ks. pörssiyhtiö Componenta Oyj) osti tehtaan Kymiltä.

[Historiikit. Hoving Kymi II s. 7. Min bruksmiljö: Hågkomster från finländska bruk s. 260. Hoving Viipurilainen kertoo... 1946 (ruotsiksi 1945). Paperitehtaasta suuryhtiöksi s. 211. Aalto & Rentola Karkkilan historia (1992). S. vuoritoimi II s. 446–481. Se oli rautaa s. 66–86. Hyttinen Rauta ja teräs s. 151–6. Salokorpi Suomen rautaruukit s. 120–121. S. Teollisuuslehti Koneteollisuus 17/1913 s. 180–5. Lisää: Tfif s. 111, Kta I s. 65, St-lehti 10/1924 s. 250, Stk I s. 73 ja III s. 82, KotimTuot 6/1932 s. 184–7 ja 6–7/1937 s. 171–5, Stal s. 130.]

© G. Kock