LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ A–J

Adams Express. Pakkaus-, muutto-, tullaus-, asioimis/lähettipalveluja, ikkunoiden pesu ja kittaus ym. Lehti. Oli aloittanut 1907. Noudatti saman nimisen amerikkalaisen pikakuljetusyrityksen konseptia. Vrt. Oy Fix Ab.
Ahtola. Per. 1906, toimii. Asuinkerrostalo Hämeentie 1/Hakaniemen torikatu 2 valm. 1906. 5 kerrosta, 59 huoneistoa. Kuva 2 3. Oma tontti 1474 m². 96 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [Kivitalojen Kallio s. 13.]
Aitolahti. Näsijärven kaakkoispuolen lyhyen matkan matkustajaliikenne (Tampere–Aitolahti) ss Aitolahdella. Pak.lip. 1928 op. 600 os. Alussa suurin omistaja Bernhard Björkman 10 %. 1928 Julius Koskinen 26 %. Yhtiökokous 23.2.1938 päätti myydä laivan (V. J. Niemiselle, joka jatkoi liikenteen) sekä purkaa yhtiön.
Työväen Alku. Nimi vuodesta 1950 Helsingin As. Oy Alku. Kuusi 1890 valm. 1-kerroksinen puurakennusta (kuva 2 3), joissa 35 asuntoa ja 76 huonetta, Hietalahdenkatu 16–18/Eerikinkatu 39/(Ruoholahdenkatu 20). 3686 m² tontin nykyinen 8-kerroksinen talo valmistui 1952 (kuva). Nykyään 134 asuntoa. 1950 op. 7904 os. à 6000 mk. Asuntojen haltijoiden perustama ja omistama. Väinö Tanner oli hall. pj. 1949–60 ja omisti 1 osakkeen. [Historiikit. Entisaikain Helsinki IV s. 83–91. HS 30.4.1968 s. 8 ja 26.4.2009.]
Alm. Alvar Anselm Alm (isä: August Anselm, mestari 1863). Kulta- ja hopeaseppäliike valmisti käyttötavaroita, koruja, urheilupalkintoja ja yhdistysmerkkejä Porvoossa sekä Loviisassa 1902–55. Kellosepänliike. Lienee toiminut Porvoossa 1990-luvulle.
Osakeyhtiö Alppi. Nimi vuodesta 1930 Asunto-osakeyhtiö Alppi. 1906 valm. asuinkerrostalo Pietarinkatu 16. 66 asuntoa ml. piharakennus. Yhtiö osti 1316 m² tontinsa 1906. 104 os. à 600 mk. Tämän yhtiön osakekirjasta no. 1 tunnetaan ainakin yksi värikopio, joka 9.11.2017 myytiin kehystettynä Helanderilla osakekirjana. Kohteen palautus hyväksyttiin. Ks. myös Hyvä tietää.
Ampiainen. Julkaisi Ampiainen-pilalehteä 1909–27. Lehti. Alussa hajaomistuksessa, 1931 Pekka A. Roiha omisti 2/3. V. 1916 kr.-ilmoituksen jälkeen seuraava oli 1931. Yhtiö täytti 1946-velvoitteensa. [S. lehdistön historia 8 s. 330–2.]
Anniskelu Kuopiossa. Yhtiö omisti Kuopion Seurahuoneen, Maaherrankatu/Minna Canthin katu, ja koko korttelin 31, joka 30.5.1920 myytiin Talo-Oy Suojalle suojeluskuntataloa varten.
Työväen Rakennus- ja Asunto Aura. Per. 1904, toimii. Neljä 1905 rak. 1-kerroksinen puutaloa, Sairashuoneenkatu 17. 8 asuntoa. Oma tontti. 34 os. à 300 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Ångfartygs Aura. Per. 1856, lak. 1861. 1858 valm. rautainen siipirataslaiva ss Aura oli Suomen toiseksi suurin höyryalus. Pituus 60 m, 100 salonkimatkustajaa, kantavuus 143 t. Toimi Tukholma–Turku–Helsinki–Rääveli–Pietari -linjan matkustajaliikenteessä. Op. 30 os. Dahlström sukupuu. Varustamo laivoineen liitettiin (myöh. ss Dagmarin ks. alhaalla ↓ ja ss Porthanin kanssa) 1861 Åbo Nya Ångfartygs-Bolagiin: mainos. [Ångbåtssjöfart i Åbo III s. 89–98. Kirjassa on kuva osakekirjasta no. 12. Höyrylaivalla Tallinnaan s. 49.]
Automobil. Bussiyhtiö ajoi vuonna 1907 yhdellä linja-autolla Töölön Ruusulan raitioasemalta Haagaan. Lehti. Oli M. G. Steniuksen tytäryhtiö.  Keväällä 1908 HRO, joka omisti 32 %, alensi omistamansa osakkeiden kirjanpitoarvoa puolella. 23.10.1911 pidettiin velkojainkokous Automobilin konkurssissa. Yhtiö ei kuitenkaan purkautunut, vaan yhtiökokous 15.5.1916 päätti lopettaa yhtiö. Vuosihaaste 25.5.1916. (Keväällä 1912 per. pietarsaarelainen Ab Autombil Oy -yhtiö ei toteutunut sillä nimellä.)
Bad Grankulla (vanha). Virkistyslaitos ja kylpylä 50 vieraan täysihoitoloineen, avattu 15.6.1910. Ruokasali. Oli avoinna kautta vuoden. Ylilääkäri Axel R. Limnell (1872–1924). Talosta sekä seuraajasta. 1910 op. 0,21 Mmk (ei rek.). Limnell 9 %, Julius Tallberg 8 %. Rahoitusvaikeuksien vuoksi yhtiökokous 27.11.1913 päätti myydä yrityksen omaisuuden uudelle yhtiölle, lehti. Vuosihaaste 24.9.1914 otsikon yhtiön purkamista varten. [Historiikit. Suomalaiset kylpylät (SKS 2014) s. 158–161.]
Badhusgatan 6–8. Per. 1912, lak. 1951. Asuintalo Saunakadulla. Yhtiön 1912 Fastighetsaktiebolaget Paxilta ostaman 1680 m² tontin nykyinen osoite on Tehtaankatu 1a. Nykyinen talo valmistui 1914 (uusi kuva), 6 kerrosta. 125 os. 1000 mk, 1913 op. 200 os., 191x 250, 1917 500. 4 perustajaa. 1917 uusia omistajia. 1919 valtioneuvos Väinö Kivi (sijoittaja, 1876–1943) 100 %. 1941 Suomen Punainen Risti 100 %. Yhtiökokous 23.12.1949 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 29.12.1949. SPR omistaa kiinteistön suoraan. Talossa on järjestön keskustoimisto. [Helsingin jugend s. 193. HS 25.3.1969 s. 10.]
E. Bask. Panimo perustettiin alun perin 1855 nimellä Fredrikshamns Ölbryggeri, nimi vuodesta 1893 tmi A. E. Bask, vuodesta 1908 Bryggeriaktiebolaget E. Bask. Kuva 2. Yhtiön toiminta päättyi 1.1.1935 kun Baskin panimo siirtyi kotkalaisen Kauppiaitten Panimo Oy:n (Kymen Mallasjuoma Oy) suoraan omistukseen. Tulipalo 1956 päätti toiminnan paikalla. [Bonsdorff Suomen panimot s. 18. Lisää: Kta II s. 155.]
Bayerska Bryggeriet. Panimo toimi (muttei ehkä oy) 1854–98, jolloin jatkajaksi tuli Bäckmans Ölbryggeri Ab (9.515, ↓). 17 työntekijää 1898. Etiketti. 1928 toiminnan jatkoi Porin Oluttehdas Oy, jonka Oy Sinebrychoff Ab osti 1972. Panimotoiminta Porissa loppui 2009.
Bennäs Yllespinneri. Per. alun perin 1886. V. 1924 palon jälkeen laitosta ei enää rakennettu uudestaan.
Bilaktiebolaget. Pohdinnot Gallen-Kallelan kuuluisan Bil-Bol -julisteen tilaajasta on siirretty omalle sivulle.
Bjärnå Telefon (vanha ja uusi). 1909 puhelinlaitostoiminnan oli jatkanut uusi oy, kuitenkin sama kr.-numero. 1909-yhtiön tarkoitus oli ostaa 5000 mk:lla vanhan (saman nimisen yhtiön) keskus, laitteet, pylväät ja johdot sekä hoitaa niitä. 100 os. à 50 mk (vanhan yhtiön 40 os. à 50 mk). 1907 oli per. kilpailijaksi Perniön Puhelin-osk, lak*.
Björneborgs Badinrättning. Oli per. oy:nä jo n. 1846 [Schybergson (1964)]. Lehti.
Björneborgs Mekaniska Verkstad. Per. 1858. W. Rosenlew & Co osti yhtiön 1877 ja fuusioi sen 1932. Porin Konepaja Oy; uusi yhtiö 1905, sama kr.-numero. [Lisää: St s. 688.]
Björneborgs Rederi. Varustamo omisti 9.1873 valmistuneen ss Björneborgin. Lehti. Osakekirjan on painanut Lith. Aktie Bolag Norrköping ja se muistuttaa tätä ruotsalaista samoilta ajoilta. 1873 B. Larsson omisti 7,5 %, Gustaf Adolf Sohlström (k. 1907) 6 %. Jo v. 1874 alussa pohdittiin aluksen myyntiä. 1876 päätettiin purkaa yhtiö ja laiva huutokaupattiin.
Björneborgs Teaterhus. Nimi vuodesta 1937 Porin Teatteritalo Oy. Vrt. Theaterh. i B:borg. 1884 valm. teatterirakennus 2, Hallituskatu 14. 1928 op. 1000 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Alussa F. A. Jusélius omisti 17 %, muuten hajaomistuksessa. 1946 teatteritoiminnan hoitanut Porin Teatteri ry 95 %, Porin kaupunki 1 %. 1964 kaupungin hallitseman Porin Teatterisäätiön omistukseen tuli 95 %. [Historiikit. Joen rytmissä s. 500–3. Porin kaupungin historia III s. 782–4. Björneborgs historia II (2014) s. 568–571.]
Bodega Espanola. Edeltäjä Ferdinand Michelssonin ja Georg Frankenhæuserin viinikaupat, jotka oli yhdistetty avoimeksi yhtiöksi 1897. Sama kr.-numero, kuin oy (7.842). Lehti. Otsikon oy osti ay:n 8000 mk. Viinien, oluiden yms. kauppa sekä viinitupa, Kirkkokatu 6. 1913 Georg Frankenhæuser ja Julia Michelsson 50/50. Vuosihaaste 25.2.1912. Lakannut 15.3.1913. Helsingissä saman aikaisesti ja samalla nimellä ja alalla toiminut firma oli eri yritys.
Borgå Båtvarf. Per. 1888. Yritys asetettiin suoritustilaan 1926, mutta pystyi jatkamaan.
Borgå Elektriska. Sähkölaitos Porvoossa, kaksi omaa dynamoa, Jokikatu 33. 1907 op. 422 os. Alussa Johan(nes) Askolin 76 %, muut 1–10 os. kukin. 1917 Maini Thuring (Askolinin tytär) 44 %, Ella Melin 15 %. Ks. myös Greggböhle. 1.10.1911 yhtiö myi laitoksensa kaupungille. Yhtiökokous 4.1.1917 päätti purkaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta. Seuraaja 1911 kunnallinen sähkölaitos, joka 1991 yhtiöitettiin Porvoon Energia Oy:nä. [Historiikit (Porvoon Energia). Porvoon kaupungin historia III:2 s. 89–90.]
Borgå Rederi. Varustamo omisti: sv Pelikan I, sv Pelikan II, sv Regina, sv Rex, ms Helene; moottorikuunareita. Viimeinen laiva (ms Regina) alusrekisterissä 1927.
Handelsföreningens i Borgå Telefon. Ruotsalainen AB L. M. Ericsson omisti 97 %, kun yhtiön osakkeet myytiin valtiolle 1934. Liitetty valtion verkon osaksi 1.1.1944.
Borgå Östra Skärgårds Ångbåts. Osti 12.500 mk:lla ss Pellingen, jonka varustamo myi 1899. Lehti 2. Vain perusilmoitus.
Bromarf Telefon. Puhelinlaitos. Suurimmalla oli 4 os. (myös 1956). 1932 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1956. Vuosihaaste 8.4.1957.
Brändö Lemsjöholms Kärlfabrik. Vuosituotanto 15.000 kpl voidritteleitä, tervatynnyreitä. 12 työntekijää 1898. Sijaitsi mantereella Askaisten (ru. Villnäs) Lempisaarella (ru. Lemsjöholm). Kalastusneuvoja Anders Forsberg ja Karl Nordberg olivat astiatehtaan alullepanijoita. He olivat ymmärtäneet "myyvän" astian merkityksen mm. silakan menekille ja hinnalle.
Building. Kiinteistöyhtiö. 1912 Helsingin Rakennusainekauppa Oy (Rake Oy) oli ostanut Ekbergiltä silloisen Aleksanterinkatu 52:n. Samana vuonna Oy Building osti Pohjoisesplanadi 41:n William Ruthilta. (Molemmat tontit nykyisin Keskuskadun "alla".) 1916 op. 300 os. Helsingin Rakennusainekauppa Oy 51 % ja sen lähipiiri loput. Paikalle piti rakentaa mahtavan kauppakujan, mutta 1916 molemmat kiinteistöt myytiin Allan Hjeltin Ab Centralgatan Oy:lle, minkä yhtiön Stockmann osti 1920.
Bustorff. Edeltäjä yksit. tmi 15.950, per. 1903 (lak. 1911). Kangaskauppa Kluuvikadulla, myöh. Unioninkatu 5.
Bäckmans Ölbryggeri: ks. Bayerska Bryggeriet ↑. Etiketti.
Calcium. Pieni kalkkikivilouhos ja kalkkitehdas, Buddas, Sipoon Martinkylässä. Lisää. Paikalla oli 1800-luvulla louhittu kalkkia Savion sementtitehtaalle. Calcium-yhtiö toimitti 1911 muurauskalkkia Kallion kirjaston rakennusta varten. TJ ins. Pehr Fabian Granfelt (1855–1937). Axel Tapper 23 %, Leopold Krohn 20 %, Pehrin vaimo Hanna Granfelt 18 %. Vararikkoanomus 1913. Yhtiön omaisuus pakkohuutokaupattiin 22.6.1914.
Chromo. Paperin käsittely ja päällystäminen väri- ja taidepainamista varten, Hernesaarenkatu 9. 1906 op. 72 os., 1917 300. Alussa Ferdinand ja Josephine Tilgmann yht. 100 %, myöh. Ab F. Tilgmann Oy 100 %. 1971 Tilgmann myi yhtiön kiinteistöineen Laaturakenne Oy:lle ja 1973 se fuusioitiin As. Oy Eteläkärkeen. Asuintalo Hernesaarenkatu 9–11 valmistui paikalle 1974.
Dagens Tidning. Sanomalehti ilmestyi 1911–14. Päätoimittaja oli Guss Mattsson (1873–1914). Lehti oli Amos Andersonin omistama. Kun Mattsson kuoli 1914 lehti yhdistettiin Nya Pressenin kanssa Dagens Pressiksi. [Steinby Amos Anderson s. 124–146.]
Ångfartygs Bolaget Dagmar. Yhtiön 1867 valm. siipirataslaiva ss Dagmar 2 (nimetty perintöruhtinaan puolison mukaan) liikennöi reitillä Tukholma–Turku–Helsinki–Viipuri–Pietari. Pituus 60 m, 100 matkustajaa, 80 t rahtia. 1873 33 os. à 12.000 mk (myöh. na. 7500 mk?). Keräilymarkkinoilla liikkuneella osakekirjalla näyttää olevan sama numero, kuin Åbo Akademin säätiön kokoelmiin kuuluneella osakekirjalla. Ainakin 1868–77 ss Dagmar kuului ss Auran (ks. ylh. ↑) ja ss Porthanin kanssa Åbo Nya Ångfartygs-Bolagiin. Alus myytin syksyllä 1878 Viroon, ja varustamo lakkasi. Yhtiö ei ollut vahvistuttanut sääntöjään senaatissa. 1881 tiedusteltiin jako-osan perään ja 1889 myytiin osake 10 pennillä: lehti. [Ångbåtssjöfart i Åbo III s. 188–195 219.]
John Dalberg & Co. Hankki 1882 Åbo Trikotfabriks Ab:n laitokset, ja siirsi ne myöh. Pyynikille, mistä 1891 ostettiin pieni kilpailija N. Bauers Trikotfabrik. Perustaja, ruotsinmaalainen John Algot Dalberg eli 1856–1936. Fabian Klingendahl oli osakas 1882–85. 1900 Dalberg luopui yhtiönsä omistuksesta. Samana vuonna se osti Tammerfors Trikotfabriks Ab:n (8.858) sekä Scotch Tweedin (8.920) laitteet ja kiinteistön. Konkurssin 1903 jälkeen seuraajaksi tuli Suomen Trikoo (15.954). [Turun kaupungin historia 1856–1917 I nide s. 97–98 ja 115 ja 135. S. Trikoon historiikit ja Klingendahl s. 22–25.]
Dreffabrikerna. Per. 1908. Rakennustilkkeen valmistus. Tehtaita Nurmen ja Auran asemilla, konttori Kirkkokatu 5 Tampere. Lisää. Ins. Erik Gustaf Estlander vpi (1871–1946, ks. Commercial) 96 %. 1918 päätettiin purkaa yhtiö ja hakea vuosihaastetta.
Egna Hem. Maanhankinta- ja -myyntiyhtiö, toimien alussa Tapaninkylässä. Se osti muilta Helsingin pitäjän maayhtiöiltä tontteja, rakennutti niihin omakotitalot ja möi ne vähittäismaksulla. Lehti.
Ekenäs Ångbåts. Omisti höyrypursi Emmyn. Pääreitti oli Kuru–Tammisaari ja lähisaaret. TJ Emil Österholm. Laiva pakkohuutokaupattiin ja varustamon toiminta päättyi 1876. Lehti. [Ekenäs stads historia III s. 271.]
Ekenäs Ångqvarn och Fabriker. Edeltäjä Maria Christina Söderlundin tmi (3.313). Lehti. Oy:n konkurssin 1893 jälkeen M. C. Söderlund jatkoi toiminnan omissa nimissään. 1900 Alfred Theodor Pettersson (vrt. Ekenäs Ylle) osti kiinteistöt villatehtaansa varten. Vrt. 3.313 ja 23.336. [Ur Ekenäs hävder s. 139–140.]
Eknäs. Nykyään Tamminiemen kylässä, 10 km Porvoon kaupungista koilliseen. Oli yhtiön aikaan Heikki Kurikka vpi:n omistuksessa.
Victor Eks Bogserings och Bergnings. Hinausyhtiön Porissa rakennettu alus ss Krim vastaanotettiin 6.1902 ja myytiin 1909. Perustajat Victor Ek (lisää), Franz Herman Paersch ja Gustav Paulig.
Turun Työväen Rakennus- ja Asunto Elonen. Per. 1906, toimii. Nimi vuodesta 1922 As. Oy Elonen. Neljä 1906 rak., suojeltua, matalaa puutaloa Rauhankatu 24/Korkeavuorenkatu 7 yhtiön omistamalla tontilla Port Arthurin kaupunginosassa. Yht. 34 asuntoa, kaikki 27 m². 34 os. à 200 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Emäkoski. Nokian kaupungissa oleva koski, jonka varrella Nokia-yhtiö sai alkunsa.
Etelä-Suomen Kirjapaino (vanha oy). Oli Etelä-Suomi -lehden (myöh. Sanomalehti Oy Kotka) painaja 1903–09. 6 perustajaa. Vain perusilmoitus sekä lakkaamisilmoitus 13.2.1933. Seuraaja oli lehden kustantajan Heikki Markkasen oma kirjapaino (tmi 23.263, sen jälkeen tuli N. Markkasen tmi 99.078). Molempien tmi nimi oli Etelä-Suomen Kirjapaino. Uusi saman niminen oy 101.895 per. 1946 (ks. Kymen Kansa). [Lahden historia (1980) s. 346.] Vrt. Esan Kirjapaino Oy.
Etula. Per. 1907, lak*. Ajurien 37 asunnon puutalo Malminkatu 32. Osakekirjan vinjetti esittää yhtiön taloa. Rakennuspiirustus. Lisää. Rkm. Viktor Mikkola (1872–1928) oli 1906 ostanut 1616 m² tontin kaupungilta. 18 os. à 1000 mk. Neljä osakasta 3...6 os. kukin. Konkurssiin 1909 isännöitsijä Mikkolan suurkavalluksen jälkeen (tuomio: 2½ v. kuritushuonetta). Tontin uudeksi omistajaksi tuli 1909 Oy Kamppi, joka meni konkurssiin 1931. Tontin seuraava omistaja, As. Oy Malminkatu 32, rakennutti 1932 nykyisen kivitalon. [HS 9.4.1968 s. 11.]
Fastighets Falken. Per. 1897, toimii. Nimi vuodesta 1984 Kiinteistöosakeyhtiö Falken. Omistaa 2041 m² tontin Bulevardi 30/Albertinkatu 23 ja siihen 1898 valmistuneen rakennuksen (kuva 2), jossa 17 huoneistoa 122...288 m². Niiden konttorisoituminen alkoi 1970-luvulla. 5 kerrosta. 120 os. à 1000 mk. Huoneistojen haltijoiden omistama, nykyään useita omistajia. [Historiikit. Helsingin jugend s. 155. HS 13.8.1968 s. 8.]
Finby Ångbåts. Yhtiön matkustajalaiva ss Finby kulki Tammisaareen, Helsinkiin ja Hankoon. 1920 op. 401 os. Alussa Fredrik ja Karl Forsström sekä Gabriel Ekholm kukin 7 %. 1918 Karl Forsström Ab (118, 33.428) 23 %, Uno Gammal 8 %. 1918 laiva myytiin, mutta Oy oli olemassa vielä 1922.
Finlands Sjöfartstidnings. Oy oli per. jo 1909, mutta rek. 1912. Kustansi saman nimistä aikakauslehteä, joka ilmestyi 1909–14. Oscar Sandström 16 os., muilla 1–2 os. kukin. Vuosihaaste 4.9.1920.
Finska Elektriska (9.443). Yhtiöllä oli generaattori- ja moottoritehdas Helsingissä ja asennuspaja Tampereella. 1900 op. 400 os., 1904 450. ASEA ja sen edustaja Suomessa Gustaf Zitting (yhtiön TJ 1898–1904) perustivat. ASEA omisti 34 %, Zitting ja muut suomalaiset loput. Kun läpimurtoa ei tullut Suomessa eikä Venäjällä yhtiön laitokset suljettiin 1904. Lisää. Sen jälkeen Zitting edusti omissa nimissään ASEA:a Suomessa vuoteen 1913. Finnish Electric Oy 41.222 oli eri yhtiö.
Finska Kolaffären. Edeltäjä 8.637. Alun perin 10 ruotsalaisen rautateollisuusyrityksen perustama puuhiilen tuotantoa varten Ruotsiin vietäväksi. 1. maailmansodan aikana puuhiilen valmistus päättyi ja yhtiöstä tuli metsäkiinteistöjen omistaja. 1909 Raahen Puutavara-oy:n (12.043, Raahe Oy) tytäryhtiöksi, ja sitä kautta Rauma-Raahe Oy:n. [L. Kallinen Ruukki s. 17–19.]
Finska Skiffer - Suomen Liuske (vanha). Kovasimia ym. liuskekivitöitä. Louhimoita Längelmäki, hiomo Vinkiän koski. 1915 yhtiön kotipaikaksi tuli Kuhmoinen,  Päijälän kylä. 1905 op. 0,12 Mmk. Viimeinen kr.-ilmoitus 1917. Toimi 1922 Paakkolassa, Rovaniemen rata. [Frosterus Kovasimien valmistus Suomessa s. 4–11.]
Finska Spritfabriks. 12 työntekijää 1898. Yhtiön Piispanpellon tehdas myytiin 1.12.1917.
Finska Stråhattfabriks. Perustaja konsuli Christian Rasmussen (1847–1904). Senaatti hylkäsi 6.1889 yhtiön sääntöjen muutoksen (3000 os. à 10 mk).
Finska Telegrambyrån. Woldemar Westzynthius aloitti toiminnan 1887 avoimena yhtiönä, joka lopetettiin 1901 ja muutettiin oy:ksi (13.329). Silloinen omistaja Uno Wasastjerna osti pian pari vuotta aikaisemmin perustetun Suomen Uutistoimiston. 1915 se ja toinen uutistoimisto yhdistettiin Suomen Tietotoimisto Oy:ksi.
F. O. Forsberg. Lasitusliike, Eerikinkatu 2. Lehti. Lasimestari Frans Oskar Forsberg (1854–1907) vuokrasi 1894 myös sahayhtiön 7.141, ks. Ruokorauman. Oy:n omistajia: tmi J. G. Wigelius 35 %, tmi K. E. Blomberg 11 %. Yhtiökokous 12.10.1904 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 6.4.1905. [Rymättylän historia (2000) s. 355.]
Forsby Sågverks. Per. 1865. K. H. Cassel tuli osakkaaksi 1874. Johan Askolin osti sahan 1880. 1952 sahaus Forsbyssä päättyi, mutta jatkui Oy Joh. Askolin Ab:n Isnäsin sahalla. (Rauma-Repola Oy osti viimeksimainitun yhtiön 1971.)
Forssan Yhteiskoulutalo. 1900 per. koulu sai oman koulutalonsa 1906, lisärakennus 1923. Itse koulua ylläpiti kannatusyhdistys. Vuorineuvos Karl Evert Palmén 10 %, muilla 1–3 os. kukin. Yhtiökokoukset 28.6. ja 27.9.1918 päättivät hakea vuosihaastetta ja purkaa yhtiön. Lakkaaminen ilmoitettiin kuitenkin vasta 1931 kaupparekisteriin. Koulu valtiollistettiin 1948 ja toimii nykyään Forssan yhteislyseona. [Forssan historia s. 434.]
Fredrikshamns Stads ... . Seuraaja 7.972, jonka kiinteistö tontti 2 korttelissa 7 huutokaupattiin 1935.
Ångslups Fritz. Oy perustettiin jo 1874 ja harjoitti matkustajaliikennettä Oulun sekä Toppilan ja Mustansalmen huviloiden välillä ss Fritz-höyrypurrella. Lehti. Hajaomistuksessa, suurimmat olivat 1800-luvun lopulla Leon. Candelin, yhtiön TJ Otto Ravander ja konsuli Heinrich Winckelmann kp. 1917 suurin oli Karl Pentzin ja 1920-luvulla KN Siivertti Santaholma. Yhtiö menestyi alussa hyvin ja maksoi osinkoja, mutta 14.3.1931 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön (ilmoitettu vasta 1939).
Gamla Murbruksfabriken. 1904 tukkukauppias Edvard Julius Almqvist luovutti 1896 aloittamansa muurilaastitehtaan (tmi 9.149) tälle uudelle oy:lle. Toimi Ruoholahdenkatu ja Ruoholahdenrannan kulmakorttelissa.
Gaslysningsaktiebolaget.
Girsnäs Byggnads-Snickeri- och Båtvarfs. Oli ensimmäisiä Kråkön kuuluisista veneveistämöistä. Sijaitsi Båtvikissä. 30 perustajaa à 1...2 os. Vain perusilmoitus. Yhtiön alue oli myöh. Oy Borgå Stuveri Ab:n omistuksessa ja siellä on nyt venemuseo.
Fabriks Grahn & Krause. Nimi vuodesta 1898 Grahns Fabriksaktiebolag. Vesiputkien valmistus, putkiasennusliike, Annankatu 4. TJ ja omistaja Petter Wilhelm Grahn (1850–1908). 44 työntekijää, tuotannon arvo 150.000 mk 1898 putkien valmistuksessa.
Grankulla Skolbyggnads. 1907 aloittaneen Grankulla Samskolan koulurakennus, joka valmistui 1909. Asematie 9–11. Lehti. 50 os. à 200 mk, 1916 op. 110 kanta- ja 300 etuoik. os., 1922 150 kanta- ja 500 etuoik. Alussa Ab Grankulla ↑ 60 %. Vuosihaaste 28.5.1943. Itse koulu kunnallistettiin 1977. [Historiikit. Grankulla (1946) s. 115–130.]
Gräsvikens Kakelfabrik (vanha).
Haapakoski Bruks - Haapakosken Tehdas Oy (vanha). Nimi vuodesta 1966 Surnu Oy, vuodesta 1975 Soinlahti Oy (uusi). Edeltäjä Oravi-Haapakoski Bruks Ab 11.463. Ruukki, valimo, konepaja, saha. Pieksämäki. Kuva 2. Liikevaihto 122 Mmk, op. 4 Mmk 1957. 1918 op. 600 à 1000 mk, 1943 1000, 1946 2000, 1949 na. 2000 mk, 1963 na. 50 nmk. Kymin Oy 100 % (ostettu 1974). Fuusioitu emoyhtiöönsä 1987. Seuraaja Haapakosken Tehdas Oy (uusi, 182.976), valimo ja konepaja, lak. 2012. [Hyttinen Rauta ja teräs s. 216. Salokorpi Suomen rautaruukit s. 131–133. S. valimoteollisuus s. 416.]
Haapamäen Yhteiskoulun Rakennus. 1907 aloittaneen oppikoulun oma rakennus valmistui 1909. Yksityiskoulu valtiollistettiin 1957.
Haapjärvi Trävaru. Sahalaitos. Haapajärvi on kylä ja järvi Kirkkonummen pohjoisosassa. Saha ei liene käynnistynyt. Yhtiön perustaja, kunnallisneuvos Robert Ullner (1831–97), Königstedtin omistaja, jätti konkurssihakemuksensa 12.1.1878. 1881 kolme os. myytiin huutokaupassa à 13 mk (na. 5000 mk), lehti.
Haaron Höyrysaha. Edeltäjä tmi 5.661 per. 1890. Myös mylly. 15 työntekijää 1898. Tulipalo 1906. Omistaja lopussa oli ilmeisesti August Tanner. 1927 tmi Haaron Höyrysaha Aug. Tanner jatkoi toiminnan.
Hakkalan Uusi Höyrysaha. Edeltäjä Hakala. Saha oli alun perin per. 1874. Särkisalon Hästö. Lehti. Omisti 1923–27 ss Murtaja-hinaajan. Viimeinen saharakennus on 1950-luvulta. Nykyisin alueella on pienvenetelakka.
Hamburger Börs. Yhtiö osti Hamburger Börs -hotellin Hilmer Edlundilta 37.800 mk:lla. Edlund omisti yhtiöstä 94 %. Vain perusilmoitus, mutta yhtiö näyttää toimineen vielä 1942.
Haminan Lasitehdas. 1896–1926 toiminut ikkunalasitehdas Ristiniemessä. Päämarkkinat olivat Venäjällä. 1900 Carl Henrik Ahlqvist (6.354) vuokrasi tehtaansa Frans Alfred Collinille (12.014). 1910 Suomen Akkunalasikonttori osti tehtaan lakkauttaakseen sen. Toiminnan kuitenkin jatkoi otsikon yhtiö 25.840, kunnes Ikkunalasi Oy (34.991) osti tehtaan 1924. (Yhtiö 25.822, Ristiniemen Oy, oli saha.)
Haminan Suomalainen Sanomalehti ja Kirjapaino. Nimi vuodesta 1925 Haminan Lehti Oy. Kokoomuslainen (vanhasuomalainen) Haminan Lehti ilmestyi 1907–36 otsikon yhtiön kustantamana ja painamana. 1925 op. 1000 os. à 100 mk (na. muutos), 1927 3000. Hajaomistuksessa. 1924 yhtiön TJ ja hall. pj. Vihtori Yrjönen 5 %. 1927 Karjalan Kirjapaino Oy 55 %, Vihtori Yrjönen 10 %. Yhtiö meni konkurssiin 29.1.1934, mutta itse lehti jatkoi A. A. Niskalan omistamana, vuodesta 1940 Maaseudun Kirjapaino Oy:n julkaisemana, kunnes se lopetettiin 1957. [Historiikit (Maaseudun Kirjap.). S. lehdistön historia 5 s. 100. Haminan historia III s. 123 ja 240–1.]
Haminan Suomalainen Yhteiskoulu. Koulu per. 1894 ja sai oman koulurakennuksensa 1898. Valtiollistettu 1929.
Hangö Fastighets- och Elektriska Belysnings. Hotelli- ja ravintolaliike, kylpylä, sähkölaitos. Omisti hotelli Continentalin, nykyinen nimi Regatta, Hangossa. Lars Sonckin piirtämä rakennus on säilynyt. Lehti. Ludvig Martin Lignell (1866–1918, vrt. Ab Temperator Oy) 22 %, KOP 11 %, Vilho Soini 8 %. Useat omistajat olivat KOP:tä lähellä. 8.12.1906 yhtiökokous päätti yhtiön purkamisesta. [Historiikit]
Haraldsby Tegelbruk. 1893–1920 toiminut tiilitehdas Ahvenanmaan Saltvikissa. Uusi oy osti K. E. Blomberg Ab:n (konkurssi 1911) omistaman tiilitehtaan Haraldsbyssä 174.250 mk:lla. K. E. Blomberg Ab 100 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 12.5.1915.
G. Hartmannin Koneliike. Ilmoitus. Oli ilmeisesti samannimisen tukholmalaisen agentuuriliikkeen tytäryhtiö. Joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1931. [Lisää: Tif s. 637.]
Hattulan Telefooni. Nimi vuodesta 1920 Hattulan Puhelin Oy. Puhelinlinja Hämeenlinnasta Hattulaan sekä paikallisia johtoja. 19xx op. 50 os., 1922 80, 1927 110, 1932 op. 500 à 400 mk. 1957 fuusioitu Hämeenlinnan Puhelin Oy:hyn.
Hauhon Puutavara. Toiminta. Osti 1916 Porraskosken vanhan sahan ja myllyn Lammilla. Halkojen vesikuljetus Tampereelle. Omisti 1912–14 hinaajat ss Hauho I:n sekä Hauho II:n. Tase 1916. 1917 op. 500 os. à 200 mk, 191x 750. Osakekirjat no. 1–250 1.5.1917 annettiin 20.4.1912 annettujen osakekirjojen tilalle. 1912 Knut Tammelander 26 %, Hannes Aarni (entinen Nyysti, s. 1869) 24 %. 1916 Aarni 68 %. 1923 Aarni 75 %, Paavo Pätiälä 21 %. Suurin osa käyttöomaisuudesta myytiin 1920. Saha ja mylly paloivat 1921. Samana vuonna koskeen rakennettiin voimalaitos. Yhtiökokous 11.5.1920 päätti lopettaa yhtiön. Vuosihaaste 10.12.1920.
Hauhon Telefooni. Per. 1904 (rek. vasta 1926, 55.239), lak*. Nimi vuodesta 1925 Hauhon Puhelin Oy. Edeltäjälaitos per. 1897. Yhtiöllä oli yhteinen TJ Hauhon Sähkö Oy:n (vanha) kanssa. Fuusio 1936 Ilmoilan Puhelinyhtiö H. Tupala & Kumpp. 331 tilaajaa 1957. 1925 os. na. 400 mk:ksi. 31 perustajaosakasta, 1931 lähes 130 osakasta. 1.1.1958 yhtiön laitteistot siirtyivät Hämeenlinnan Puhelin Oy:lle. [Hämeen Puhelin 1983 s. 152–164. Hauhon historia III s. 400–5.]
Haukilahden Höyryvenhe. Matkustajaliikennettä reitillä Iisalmi–Haukilahti. Varustamo omisti ss Sandelsin vuoteen 1917, ss Vieremän 1920–35 ja ss Särkilahden 1926–48. 1919 (rek. 1946) op. 1000 os. à 100 mk. Alussa hajaomisuksessa, lopussa Oskari Lappalainen 8 %, Arvi Sirviö 7 %. 31.10.1951 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. [Iisalmen historia (1959) s. 580.]
Heikkilä Ångsågs. Saha valmistui ja oy jätti perustamisilmoituksensa jo 1862. Lehti. Yhtiö teki hetimiten katovuosina vararikon, minkä jälkeen Paul Wahl & Co osti laitoksen 1869. Sen toiminta päättyi n. 1880.
Heinola Ångbåts. Varustamo liikennöi reittiä Heinola–Lahti sekä Päijänteellä Jyväskylään asti ss Heinolalla (rak. 1878). Yhtiön toinen laiva ss Ruotsalainen kulki vuoteen 1894 reittiä Heinola–Lahti, mutta harvemmin. 17.11.1901 ss Heinola ajoi karille ja myytiin 1902 laivan kapteenille, jolloin yhtiön toiminta päättyi. Lehti. 1910/12 per. Heinolan Höyryvene Oy (26.912) oli eri yhtiö. [Heinolan kaupungin historia 2 s. 163. Heinolan kyliltä ja kaduilta (2008) s. 257–270. Korsteeni 1997 s. 72–77.]
Helkanäyttämö. Eino Leinon alkuunpanema ulkoilmateatteri Seurasaaressa Kalevala-näytelmiä varten. Kaatui 1921, kun Leinon mielenkiinto loppui. [Helsingin Kaiun Kuukauskuvalehti 2/1912 s. 20.]
Hellnäs. Saha Vöyrin Hellnäsissä toimi 1889–1929. 1889 aloitti myös yhtiön höyläämö ja mylly. Konkurssin jälkeen KWH-yhtymä osti alueen käyttäen sitä satamana 1970-luvulle asti. Vrt. Kimo Bruks Ab 27.734.
Helsingfors Cementgjuteri (uusi). Oy osti edeltäjänsä Arthur Lindforsin1906 per. liikkeen 18.207. Asfaltti- ja sementtitöitä, rakennuskorjauksia. 1914 op. 64 os. Arthur Lindfors 47 %, Edvard Teodor Winberg 47 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1914, mutta yhtiö toimi 1933.
Helsingfors Mjölkförsäljning. Avasi ensimmäisen myymälänsä 1878. Ennen sitä maitokauppoja ei ollut olemassa. Lehti. Tuleva suurmeijeri Maanviljelijäin Maitokeskus Oy (Kotisaari Oy) hankki perustamisensa 1907 yhteydessä myyntikanavan ostamalla Johan Adolphilta Helsingfors Mjölkförsäljnings Ab:n. Vrt. Valio.
Helsingfors Nya Hattfabrik.
Helsingfors Nya Korkfabrik. Oy jatkoi Gustaf von Weymarnin korkkitehdasta, mutta meni konkurssiin jo 7. 1892. Tehdasta jatkoi vanhalla nimellään R. von Holten ja O. A. Friberg (Oikokatu 11). 1905 Wilcken & Co perusti saman nimisen tehtaan.
Helsingfors Nya Ångfartygs. Omisti ss Sandra -rahtialuksen 1886–1910. Loppuvaiheessa Victor Ek omisti varustamon. Yhtiö jätti vuosihaastehakemuksensa 30.4.1910 ja lakkaamisilmoituksensa 28.4.1910.
Helsingfors Rederi (uusi). Victor Ek ja Reguel Wolff ostivat 1906 ss Mercatorin, josta 1907 muodostettiin tämä oy. Alus liikennöi lähinnä La Plataan, mutta 13.10.1916 se ajoi miinaan Englannin kanaalissa ja tuhoutui. 16.6.1911 varustamon ss Sicilia oli ajanut karille.
Helsingfors Sidenväfveri. Sillkikutomo muuttui varhain nauhatehtaaksi, Suvilahdenkatu 7–9 (nykykuva). Toimi lopussa Nokiantie 2:ssa. Liikemerkki. 1924 tuotannon arvo 2,7 Mmk, 79 työläistä. Wilhelm Bensow oli yksi perustajista. 1933 Antero Stenbäckin (1885–1928, hauta) perilliset myivät yhtiön Oy P. G. Holm Ab:lle (ks. Kut. & Pun.), mihin Sidenväfveri fuusioitiin 1947. Esimerkiksi etikettejä valmistanut tehdas suljettiin 1968. [Lisää: Kta I s. 284, Tif s. 373.]
Helsingfors Skofabriks - Helsingin Kenkätehdas (vanha). Edeltäjä 1910 per. ay 24.172. Kenkien valmistus, Kruunuvuorenkatu 13, myöh. Vallila 3. Perustaja Simon Nadbornik. Omistajat V. M. Aalto, G. A. Pietilä, Selim Nordberg, Erik Petter Jansson. Vuosihaaste 2.1.1913. Vrt. uusi Hels. Kenkätehdas.
Helsingfors Skridskoklubb. Seura per. 1875, yhtiöitetty 1885. Lehti. Ylläpiti vuosikymmeniä luistinrataa  Pohjoisrannan edustalla. 1881 jäseniä oli 1209 ja 1896 1419. Vuosimerkki. Sisäänmaksettu op. oli 3000 mk 1885 ja 4550 mk 1900, vastaten 60 ja 91 os., joten op. ei ehkä koskaan tullut täyteen merkityksi. Yhtiö haki vuosihaastetta 1923. HSK rf (Helsingin Luistinklubi) on edelleen olemassa. [Ei historiikkia.]
Helsingfors Spritfabriks. Kemian FT, hiiva- ja spriitehtailija Wilhelm Juslin sai 1891 patentin no. 386 koskien painohiivan valmistusta ja 1892 no. 432 menetelmälle, jolla valmistettiin hienospriitä raakaspriistä. Yhtiö ei liene käynnistynyt. Juslin oli 1888 yksi Hyvinge Fabriks Ab:n (Rajamäki) perustajista.
Helsingfors Telefon. Perustaja Dan. Joh. Wadén (1850–1930). Lehti. Yhdistymissopimuksen mukaan kilpailija Allmänna Telefonaktiebolaget lopetti toimintansa 1.2.1889 ja tilaajat ja laitteet siirtyivät heti HT Oy:lle (5.486). Sopimuksen mukaan puhelintoiminta siirtyi uudelle Helsingin Puhelinyhdistykselle 1.6.1891. Tämän jälkeenkin HT Oy hoiti fyysisen puhelinverkon sekä oli Puhelinyhdistyksen vaikutusvaltaisin jäsen, kunnes verkon ylläpito 1897 siirtyi Puhelinyhdistykselle. 1901 yhdistys osti koko HT:n, joka lopetettiin yhtiönä 1920. [Historiikit (Elisa).]
Helsingfors Tvättinrättnings. Pesulaitos, myös itsepalvelua, valm. 17.3.1884. Siltavuorenranta 18. Kuva. Lehti. TJ Fredrik Wilhelm Grönqvist. Kup. Suurin omistaja kenraalikuvernööri F. L. Heiden 17 %. Jo kesällä 1884 pesulan käyttö väheni oleellisesti [Hbl 31.12.1884 s. 2]. Yhtiökokous 12.11.1885 päätti purkaa yhtiön laitoksen tultua myydyksi 40.000 mk:lla. Seuraaja 20.10.1885 alkaen Tvättinrättnings Ab i Helsingfors, entinen TJ jatkoi [Folkwännen 13.11.1885 s. 2].
Helsingfors Ångbageri (uusi). Edeltäjä ay 1.296 sekä oy H. Höyryleipomatehdas ↓. 43 työntekijää 1898. Lehti 2. Karl Stockmann 38 %, Gösta Björkenheim 15 %. Yhtiö jätti vain perusilmoituksen. Vuosihaaste 24.9.1906. [Stockmann 1937 s. 94.]
Helsingfors Ångslups (vanha). Matkustajaliikennettä alkaen 26.6.1865 uudella höyrypursi Ettanilla (79 henk.) Helsingistä etenkin Laajasaloon. Reitit. Lehti. Ylisuuren hiilenkulutuksensa vuoksi Ettania yritettiin kovasti myydä jo 1866 ja vain kahden vuoden käytön jälkeen se huutokaupattiin 1867 ja yhtiö purettiin.
Helsingfors Ångvedsåg. Halkosaha. 1901 Gösta Sackleen omisti 23 % ja Wilhelm Cederholm 20 %. 1914 sahan laitteet myytiin Hjalmar Linderille. Yhtiö haki vuosihaastetta 1.5.1915.
Helsingin Höyryleipomatehtaan - Helsingfors Ångbageri (vanha). Lehti. Stockmann joutui 1893 rakennuttajan velkojana ottamaan leipomokiinteistön, Ludviginkatu 5, haltuunsa ja hoitamaan leipomotoiminnan jatkumisen. Seuraaja ay 1.296 sekä oy Helsingfors Ångbageri (uusi) ↑. [Stockmann (1937) s. 94. Helsingin kaupungin historia (1950–56) IV:1 s. 377.]
Helsingin Nimikirja. Yritys on kustantanut 1909–28 ilmestyneen Helsingin nimikirja ja suomalainen osoitekirja sekä yhden kirjanimikkeen, Matkailija-opas 1913 (uusintapainos 1915). Nimikirjalla tarkoitettiin paitsi henkilömatrikkelia myös nimien mukaista osoitehakemistoa. Yhtiön TJ Verneri Varjoranta (1883–1968) omisti 78 %. Vain perusilmoitus.
Helsingin Puutavaraliike - Helsingfors Trävaruaffär. Nimi vuodesta 1921 Helsingin Puutavara Oy - Helsingfors Trävaru Ab. Konttori (1910) Sörnäisten rantatie 21. 1915 op. 600 os., 1917 1000. Alussa Henrikssonin perhe omisti enemmistön. 1919 Leonard Henriksson (1888–1929) 87 %, 1923 90,5 %. 22.4.1924 alkoi konkurssi. [Lisää: H Hel-T s. 127.]
Helsingin Räätäli - Helsingfors Skrädderi. Räätälien perustama yhteisyritys, joka harjoitti räätälinliikettä ja kankaiden kauppaa. Lehti. Mikonkatu 11, sivuliike Jyväskylässä. Rek. op. oli 100 os., mutta niitä sai olla enintään 5000, ja 1891 yhtiö päätti myydä osakkeitaan kaikille halukkaille koko Suomessa. Suurin nähty no. 214. Matts Rintala omisti 53 os. Maksuvalmiuskonkurssissa 1893 varoja oli 174.000 mk ja velkoja 133.000 mk. Yhtiön loppuvarastoa myytiin vielä keväällä 1895.
Helsingin Suomalainen Sanomalehti. Julkaisi 1891–1904 (kielletty) Helsingin Sanomien edeltäjää Päivälehteä sekä 1895–1919 nuorsuomalaista pilalehteä Velikultaa. [Historiikit. S. lehdistön historia 6 s. 285 ja 8 s. 313–6.]
Helsingin Uusi Kattohuopatehdas. John Nordberg ja Frans August Nordfors perustivat. Kun Nordberg kuoli 1920 Nordfors perusti Kate Oy:n 43.762, oy:nä 53.016. [Lisää: Kta II s. 131.]
Herba (uusi). Jatkoi 1910 konkurssiin menneen Ab Finska Trädgårdsodlarenas Centralaffär Herban toimintaa. Hedelmä-, herkku-, siirtomaatavara- ja vihanneskauppa, Länsi-Heikinkatu 14, aikaisemmin Länsiranta 14. Lehti, mainos. Feodor Kiseleff (kolmas) 40 %, Jakob Kavaleff 38 %, Frans Karell 20 %. Yhtiökokouksessa 20.5.1912 päätettiin lopettaa toiminta ja 10.1912 liike myytiin Emil Enbergille. Yhtiökokous 2.7.1915 päätti purkaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta.
Herättäjä. Körttiläisen herätysliikkeen kustantamo, joka myöh. siirrettiin Lapuaan. Kirjepää. Julkaissut Hengellistä kuukauslehteä vuodesta 1888 (jatkuu) sekä muuta kirjallisuutta. Ei op.-korotuksia. 1946 Herättäjä-Yhdistys ry 54 %. Yhtiökokoukset 29.8.1946 ja 27.12.1946 päättivät, että yhtiö puretaan ja sen liiketoiminta siirretään Herättäjä-Yhdistykselle. Vrt. Kirkollinen Kustannus. [S. lehdistön historia 9 s. 38 ja 70–71.]
Hippodrom (Turku). Rakennettiin 1901 Kupittaan entisen ampumaradan alueelle ja toimi Turun raviratana vuoteen 1973. Myös hevosten myyntipaikka. Hippos-yhdistys 20 %. Yhtiön toiminta luovutettiin Hippokselle 1904.
Hippos Kengitysaine. Yhtiö osti oikeudet suomalaiseen patenttiin 2974 ja sen lisäpatenttiin 3638 musiikkitirehtööri (sot.) Fredrik Albin Lindholmilta (1859–1931, kuva →), Tikkurila, ja ryhtyi valmistamaan hevosenkenkiä Tikkurilassa. Lindholm 100 %. Vain perusilmoitus. Lopetti mahdollisesti 1913
Vera Hjelt (1857–1947, kuva →), opettaja, keksijä, ammattientarkastaja, kansanedustaja, kirjailija ym., perusti 1891 Oulunkylään höyrysahan ja puusepäntyöpajan, joissa hän toimi isännöitsijänä vuoteen 1893. 1895 tehdas myytiin uudelle Åggelby Ab:lle (lehti), mutta paloi 1896.
K. Hjort. Ensimmäinen haulitorni Pispalassa valmistui 1856. 1890-luvun alussa Karl Hjort (1857–1919) osti sen (ks. kaupparekisterinumero 367). Nykyinen torni valmistui 1908 eri paikassa. Haulien tuotanto päättyi 1972. [S. puusepänteollisuuden vaiheita s. 204–9. Lisää: HKaiku 27–28/1908 s. 317.]
Lennart Holmberg. Sementtivalimo, rakennusliike, "Karhu"-myllyjä ja -myllynkiviä. Pellervonkatu 3.
Hortana. Yhtiöitetty maatila lähellä Viipuria. Höyrylaivalaituri.
Hosainoff (myös Hosainov). Salmin suurin kauppaliike, tmi per. 1872. Höyrysaha, joka toimi 1890–1929, konepaja. Omisti matkustajalaivat ss Kjell ja ss Sofia sekä hinaajia. Konkurssiin 1930.
Ångbåts Houtskär–Norrskata. Laiva, joka liikennöi reitillä Turku–Houtskarin Mossala. Varustamo möi ss Houtskär -laivansa 1918.
Huonekalu- ja Verhoilutarpeiden Kauppa. K. R. Airaksinen ja J. A. Lahtivirta omistivat kukin 30 %. Rikhard Polsa oli sopimuksenvastaisesti mennyt mukaan tähän yhtiöön sekä sen seuraajaan. Toiminta päättyi 1.1912 (ilmoitettu vasta 1932), kun yhtiön omaisuus myytiin seuraajalle Rautakalusto ja Terä Oy:lle.
Hypoteks-Ab (myös: Allmänna Hypoteks Ab). Vekseleihin ja velkakirjoihin erikoistunut eräänlainen panttilainaamo. Lehti. Perustajista kunnalisneuvos Abel Landén oli Helsingin Pantti-Oy:n entinen hall. pj. ja TJ. 1887 hän perusti Hypoteks-Ab:n jatkajaksi Nylands Aktiebankin, kun pankkilaista oli poistettu vaatimus suuresta vähimmäisosakepääomasta. [Sundblom Helsingin Pantti s. 36.]
Hyvinge Voilock Fabrik. Nimi vuodesta 1935 Oy Hyvinkään Voilokkitehdas Ab. Voilokin valmistus. 1935 op. 225 os. Moses Rosenthal 100 %. 1935 Rafael Drisin 100 %. 1946 Rafael Drisin ja Mirjam Schoham 50/50. 196x Rakennusliike A. Heikkinen Oy 100 %. 1979 Hyvinkään Talonrakennus Oy 100 %. Yhtiön tuotantotoiminta näyttää päättyneen n. 1950. Viimeinen kr.-ilmoitus 1979.
Hälläpyörä. Matkailijakoti ja ravintola (Puutarhakatu 11), myöh. ravintola Hämeenpyörä, nykyään Laterna. Ilmeisesti Tampereen Suomalaisen Klubin perustama.
Hämeen Sanomain (vanha). 1896 kaikki osakkeet tulivat Antti Vilho Leinosen omistukseen. 1906 hän päätti myydä sanomalehden ja sen painon uudelle Oy Hämeen Sanomat -yhtiölle.
Hämeenkyrön Telefooni. Puhelinlaitokset 25.079 ja 25.123 yhdistettiin 1915 Hämeenkyrö-Kyröskoski-Viljakkalan Puhelin Oy:ksi. Se liitettiin 1971 Tampereen Puhelinosuuskuntaan (Soon). Yhtiö 25.079 on jättänyt vain perusilmoituksen kaupparekisteriin.
Hämeenlinnan Höyrylaiva. Sisävesimatkustajaliikennettä. Viimeiset alukset: ss Hämeenlinna (vuoteen 1930), ss Kangasala (vrt. Tampereen Höyrylaiva Oy), ss Pälkäne, ss Urho (vuoteen 1923 sekä 1927). 1916 A. Gust. Skogster 20 %. Lopetti toimintansa per 24.4.1929 ja yhdistyttyään 1928 Sääksmäen Höyrylaiva Oy:n (ks. sitä) kanssa. Vuosihaaste 22.8.1929. [Valkeakosken historia 2 s. 75–77. Hämeenlinnan kaupungin historia s. 448. Laiva 3/1922 s. 40–53.]
Hämeenlinnan Yhteiskoulu. Yhtiö omisti koulun vuodesta 1904 kunnes koulu 1976 kunnallistettiin. 1951 kaupunki oli tullut yhtiön omistajaksi 87 %:lla.
Högfors Såg (vanha). Saha, Forsbyn kylä, Pedersören kunta. Yhtiö meni konkurssiin 1913. Karl Nars osti sahan 1914. Uudelleen yhtiöitetty 1948 (110.477).
Högsar Ångsåg. Saha Nauvon Högsarin saaressa. 1878 höyrypannu räjähti. 1880 saha myytiin ja 1884 se paloi. Lehti.
Frans Höijer (1851–1930). Yhtiön nimi vuodesta 1964 Frans Höijers Ab, vuodesta 1987 Hankkija-Maatalous Oy, vuodesta 2013 Hankkija Oy (uusi). Kuva 2 (3). Vanha liiketoiminta päättyi 1930-luvulla. Oli ollut Laborin tytäryhtiö. [Takala S. väriteollisuus s. 40. Vem var Frans Ludvig Höijer? (1994). Ur Ekenäs hävder s. 138. Lisää: H Uus s. 53, Kta I s. 231.]
Idealkork. "Idealkork" oli repäisykorkki olut- ja virvoitusjuomapulloille, Alka-kapsyylin (kuva 2) edeltäjä.
Ihantola. Per. 1906, toimii. 1907 rak. asuinkerrostalo (kuva 2 3 4, sisäkuva 2) Viides linja 18/Agricolankatu 10/Itäinen papinkatu 3. Nykyään 79 huoneistoa. Oma tontti on 1303 m². 80 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [Historiikit. Kivitalojen Kallio s. 20. HS 28.6.1982 s. 18.]
Iisalmen Kaupungin Anniskelu ja Vähittäismyynti. Yksi ravintola (vuokralaisella) ja yksi myymälä (oma). Yhtiöllä oli yksinoikeus. 1903 myynti 76.000 l väkeviä ja 1400 l mietoja, 198.000 mk. Puhdas voitto käytettiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Vuonna 1912 yhtiö oli jostain syystä kaupungin suurin veronmaksaja 1250 veroäyrillä kun toiseksi suurimmalla (Kärkkäinen & Putkonen Oy:llä) oli 564 [Salmetar 20.3.1913 s. 4]. Osakkaan enimmäisomistusosuus 10 %. Yhtiön toiminta lopetettiin kesällä 1914, viim. kr.-ilmoitus 1915, omaisuus huutokaupattiin 1917. Konkurssi 1920. [Iisalmen historia (1959) s. 695–700.]
Iisalmen Nahkatehdas. Per. 1907 (rek. 1909). Jalkine- ym. nahan valmistus, nahka- ja kenkämyymälä. 1911 op. 96 os., 1913 op. 240 os. à 200 mk, 1917 300, 1920 1000, 1923 2500, 1926 3750. 1920 Fredrik Aleksanteri Karvonen 18 %, William Gideon Åberg (Olvin perustaja) 17 %. 1926 Oy Eloranta 20 %, 1946 52 %, 1951 71 %, lisäksi Elorannat henkilökohtaisesti. 1953 Olvi Oy 100 %. Yhtiö hankittiin panimon tontin laajentamiseksi. Fuusioitu Olvi Oy:hyn 1960. [Iisalmen historia (1959) s. 654–6.]
Ijo Ångsågs (Iin Höyrysaha). Suomen ensimmäinen höyrysaha, aloitti 1859 Kestilässä Alarannan kylässä. 1886 oli tuotannon arvo 166.000 mk. Saha myytiin 30.4.1890 C. &. G. Bergbomille (KN Johan Gustaf Bergbom). Saha lopetti 1908. Savupiippu on säilynyt.
Ikalisen Höyrylaiva (myös Ikaalisen). Matkustaja- ja tavaraliikennettä Kyrösjärvellä. Osakkeiden virallinen lukumäärä on 240, mutta vain 166 merkittiin. Ei omistustietoja. Viimeinen kr.-ilmoitus 1923, mutta varustamo toimi vielä 1924.
Ilmakoski. Kaalamo, Ruskeala. Koskesta saatiin voimaa suuren villatavaratehtaan käyttöön. Lehti.
Ilmarinen (1870-yhtiö). Konserni, joka piti ostaa Porin ja Hakaniemen konepajat ja Noormarkun ruukin. Tarkoitus oli ryhtyä valmistamaan vaunuja Venäjän rautateille. [Hels. kaup. hist. III:1 s. 521–522 ja 533. S. vuoritoimi I s. 551.]
Bränvinsbränneri-Bolaget Ilolinna. Ei senaatin vahvistusta yhtiölle, joka toimi 1869–74. Polttimon perusti kapteeni Henrik Johan Hansson (k. 1873) omistamalleen Ollaksen ratsutilalle Pernajan ja Liljendalin rajalla Hommansbyssä. 1873 leski Selma Charlotta ja poika mkp. Johan Theodor (k. 1881) jatkoivat toimintaa Axel Oskar Lemströmin kanssa. 16.12.1874 polttimo paloi, toisen kerran. Polttimo oli ehtinyt huutaa itselleen kiintiön v:lle 1875. Tulipalon jälkeen toiminta ei kuitenkaan jatkettu. Mutta Liljendals Bränneri Ab jatkoi. Se sijaitsi Liljendalin keskustassa vajaat 10 km em. laitoksesta länteen.
Ilomants Skogsfastighets. Per. ostamaan N. L. Arppen kp.:n (eli tulevan Wärtsilä-yhtiön) metsät Ilomantsissa, 54.000 ha. Se rakensi 1906 höyrysahan Pielisjoen rantaan, Paukkajalle. Sahaa ei edes ehditty käynnistää, ennen kuin Ab W. Gutzeit & Co 1907 osti koko yhtiön ja purki sahan saman tien. Osakkeet vaihdettiin 1908 G:n osakkeisiin. 1925 Gutzeit rakensi paikalle täysin uuden sahan.
Ilomantsin Telefooni. Kaupparekisteriin merkitsemätön, mutta senaatti oli kyllä vahvistanut yhtiön säännöt. 1934 perustettiin uusi yhtiö, Ilomantsin Puhelin-oy (76.122) jatkamaan puhelinliiketoiminnan pitäjässä, kokouskutsu. Sen op. oli 100 os. à 300 mk ja suurin omistaja kauppias Samuli Romppanen 30 %. 1936 yhtiökokoukset päättivät purkaa yhtiön, koska se ei enää voinut harjoittaa puhelintoimintaa. Ilmeisesti valtio oli ottanut telealueen haltuunsa. Vuosihaaste 8.6.1936. Lak. 1938.
Import. Tupakkatehdas. Alarik Flinckman ja Paul Stude 50/50. Yhtiökokous 11.8.1921 päätti, että yhtiö puretaan koska sillä ei moneen vuoteen ole ollut toimintaa. Lakkaamisilmoitus 1921.
Index. Julkaisi läheisessä yhteistyössä Amos Andersonin Mercator-aikakauslehden kanssa Mercatorin kauppa- ja teollisuuskalenterin 1910, 1913 ja 1920 sekä osoitekalenterin vuosina 1916...18. Lehti 2 3. Etuoik. osakkeilla oli etuoikeus osinkoon ja yhtiö lunasti niitä pois. Amos A. 69 os. (kaikki kanta). 1915 hänellä oli yht. 85 os. Vuosihaaste 28.12.1920. Yhtiön toiminta päättyi 1.1.1922. [Steinby Amos Anderson s. 109–110.]
Internationella Biograf. Tmi Anton Podworsky (26.994) omisti 1906 yhdessä Jakob Ljungqvistin kanssa tämän elokuvateatteriyhtiön, Pohjoisesplanadi 17. Ks. myös Podworsky.
Ivalo. Yhtiö osti 12.000 mk:lla 11.2.1905 rkm. Heikki Kivekkäältä (1863–1927) hänen senaatilta 25.4.1904 saamansa oikeudet huuhtoa kultaa Ivalon Kultalassa (rakennukset museoitu). "Beslöts utrusta en expedition, som under ledning av hr. H. Kivekäs under instundande [1905] sommar skulle vaska guld i Ivalo elf." Haltijaosakkeita. Heikki Kivekäs 92 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Purkupäätös 5.4.1907. [Kultakuume Lapin kullan historia s. 119–125.]
Jakobstads Elektriska. Sähkölaitos aloitti 1901 tasavirtageneraattoriin kytketyllä 75 hv höyryturbiinillä. Wilhelm Schauman kuului perustajiin. Pietarsaaren kaupunki omisti 71 %. 1906 kaupunki hankki kaikki osakkeet lunastushintaan 105 mk/os., joten yhtiö purettiin. Kaupungin sähkölaitos jatkoi. [Pietarsaaren historia osa IV s. 266–7.]
Jermak. Yhtiö omisti 1500 t naulatehtaan Ust-Izhorassa, Pietari. Lehti, merkki. Ab Ferrarian omistajat perustivat yhtiön. 1900 Ab Ferraria myi tehtaan. Hajaomistuksessa, valtioneuvos E. Jewdokimoff (Ewdokimoff, Pietari) 12 %, J. J. Törnrooth 8 %. Tehdas huutokaupattiin 24.1.1903. Vuosihaaste 30.3.1903. 1896 oli Pietarissa perustettu Ermack-yhtiö, joka saattaa liittyä Ab Jermakiin. [Västra Finland 5.7.1924 s. 3. Åland 8.7.1911 s. 2 (Hindström).]
K. J. Joupers Fabriker. Edeltäjä tmi K. J. Jouper. Karl Johan Jouper (1873–1954) perusti mallastamon, joka pian paloi, ja lastuvillatehtaan sekä omisti myllyn Uudenkaarlepyyn seudulla. 1922 hän osti pienen metallipajan, josta tuli 1950 Oy Jouper Ab (117.727), jonka Fiskars omisti 1964–67.
Jukakosken Puuhiomo. Yhtiökokous päätti 1913 myydä yhtiön kiinteistön sekä päätti OYL 44 § asioista.
Juvan Meijeri. Meijeri Kyrön asema, Eura. 1898 3 työntekijää, 14.500 kg voita. TJ Kalle Vähätalo. 1906 merkittiin kaupparekisteriin Juvan Meijeri Oy 18.916, jolla oli eri op. ja katsoi perustamisvuodekseen 1905. Se toimi kuitenkin vanhan yhtiön paikalla [TS 22.10.] ja TJ oli sama Kalle Vähätalo. Uusi talo valmistui 1907. Nimi vuodesta 1935 Tarvasjoen ja Marttilan Meijeri Oy. Mikkelin läänin Juvan Osuusmeijeri 20.973 perustettiin 1908. [Turun Sanomat 19.10.1911 B s. 6 ja 22.10.1911 A s. 7. S. Meijerilehti 37–38/1916 s. 796. (Kaikissa kolmessa lehdissä on kuva samasta talosta, mutta 19.10. peilikuvana. 22.10. puhutaan virheellisesti Juvan Osuusmeijeristä.)]
Juvan Telefooni. Toisen lähteen mukaan senaatin vahvistus oli 5.5.1893. Nimi vuodesta 1927 Juvan Puhelin Oy. Kaikki laitteet ja oikeudet myytiin valtiolle 1950.
Jyväskylä Bränneri. Yhtiö omisti Korkeakosken höyrysahan ja viinapolttimon. Yht. 28 työntekijää 1898.
Jyväskylän Kylpylaitos. Eli Kaivohuone, Rantapuistossa. Paloi 1868.
Jämsän Koskenpäällystän Puhelin. Yhtiö per. jo 1905. Nimi vuodesta 1922 Koskenpään Puhelin Oy. Viimeistään 1921 op. 80 os., 192x 160, 1930 480. Alussa suurimmalla oli 15 %. 1956 Kustaa Vuolle-Apiala (Lindeman, 1873–1959, kuva →) 35 % ja Otto Honkanen 20 %. 1.7.1956 laitteet siirtyivät valtiolle. Vuosihaaste 19.11.1957. [Keski-Suomi 13 (1974) s. 201–2.]
Jämsän Suomalaisen Yhteiskoulun. Nimi vuodesta 1935 Jämsän Yhteiskoulun Oy. Oppikoulu Moiskalan kylässä. Koulutalo valmistui 1908 ja uusi talo 1953/55. 1919 op. 600 os. à 50 mk, 1922 op. 300 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Vuolle-Apialat olivat kauan suurimmat omistajat. N. 1935 rehtori Lahja Reponen tuli osakkaaksi ja oli 1951 suurin 6 %:lla. 1952 Jämsän kunta sai 60 %. Koulu ja sen kiinteistö siirtyivät per 1.8.1969 kunnalle, joka otti vastatakseen yhtiön 1,3 Mmk veloista. Nykyään Jämsän lukio. [Historiikit]
Jämsänkoski Såg- och Qvarnverk. Sahaustoiminta Jämsänkoskella alkoi 1792. 1800-luvulla omistajina olivat eri aikoina loviisalaiset kauppiaat Falck, Sucksdorff ja Sundman. Lehti. 1887 sahalaitos myytiin Eliser Johanssonille ja Per B. Köhlinille, jotka 1888 perustivat Jämsänkoski Ab:n (vanha). Kuva. Ne päättivät aloittaa myös selluloosan valmistuksen. Yhtiön konkurssin 1894 jälkeen KOP myi tehtaan uudelle Ab Jämsänkoskelle (per. 1894), joka 1920 yhdistettiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:hyn. Kuva.